Hei taas pitkästä aikaa, aikaa onkin mennyt edellisestä postauksesta! Mitähän tänne minimaailmaan mahtaa kuulua, täytyisi raivata kunnolla aikaa blogikierrokselle! Syy kiireisiin on se, että olen mennyt kotiäitivuosien jälkeen työhöni, jota kohtaan tunnen kyllä intohimoa, mutta vaikka tähän harrastukseenkin riittäisi intohimoa, aikaa ei aina riittävästi :)

Kukkakauppa on edistynyt pakkauspöydän verran. Sitä esittelee Marianne, vaikka onkin aivan toisesta kertomuksesta, kukkakaupassahan eletään nykypäivää.

Pylväs on Doloresista, samoin jalalliset ruukut. Kassakone on tuunattu eurominis. Vähän hämäriä kuvia...

Olen joskus kirjastossa selaillut Maurice Harperin kirjaa Make your own dolls´ house furniture, mutta aiemmin jättänyt sen hyllyyn, ovat tuntuneet liian vaikeilta toteuttaa hänen mallinsa. Nyt kuitenkin lainasin sen, ja tein divaanin.

Tässä puuvalmiina. Minulla ei ollut paksua balsaa sivuja varten, tein ne vanerista ja pyöreästä rimasta, joka muotoilee yläosan, muuten käytin vaahteraa. Jalat ovat yksinkertaisemmat kuin mallissa (varhaisissa empiredivaaneissa jalat olivat kyllä kaareutuvat).

Selkänojan ja istuinosan pehmusteet tein ohuelle vanerille. Käytin tilkkutöistä tuttua puuvillavanua, pienin osa tulee alimmaiseksi, sillä tavalla saa kauniisti kaareutuvan muodon.

Divaani on nyt kuultovärjätty ja lakattu, selkä- ja istuinosan pehmusteet saa vielä pois. Kuultoväri ei tarttunut kunnolla jalkojen paksuimpaan kohtaan, ne näyttävät kuin niissä olisi joku hassu raita, ääh!

Verhoilin divaanin sinisellä silkillä, bunkanauha viimeistelee reunat. Rullatyynyn sisällä on pyöreä puurima ja samaa vanua.

Ajattelin, että tämä voisi olla se sohva, jolle Willoughby kantaa Mariannen, kun hän on nyrjäyttänyt nilkkansa :)

I used Maurice Harper´s (Make your own dolls´house furniture) instructions for this chaise longue, which I planned for Barton Cottage (a dollshouse I haven´t even started yet!). In Sense and sensibility, after Marianne has twisted her ankle, Willoughby carries Marianne and seats her in a chair. In some films there is a sofa, and I thought it might as well be a chaise longue.

oli italialainen nimi alunperin tälle pianotyypille. Sitten nimi lyhennettiin pianoforteksi tai fortepianoksi, Englannissa sitä kutsuttiin myös nimellä square piano muotonsa vuoksi. Englannissa Johannes Zumpen fortepianoissa oli tavallisesti tuollaiset tylsän näköiset pukkijalat ja ne olivat aika pienikokoisia. Mariannen pianon jalat jouduin tekemään suhteessa vähän lyhyemmiksi, koska halusin että hänen jalkansa ulottuvat maahan istuimelta ja kädet koskettimille! En tehnyt pianoa sulkeutuvaksi, koska halusin tehdä oikean näköiset saranat. Sen lisäksi avautuvien saranoiden olisi pitänyt olla todella vahvat, sillä meillä näillä leikitään :)

Now Marianne has got her pianoforte!

Keksin pianoa tehdessäni, miten toteutan koristeraidat: käytin Liberonin kuultomaalia, kahta eri sävyä, pähkinää ja tummaa tammea. Ensin värjäsin pohjan pähkinän sävyllä. Teippasin kannen osat yhteen, että raita jatkuisi hyvin. Teippasin koko levyn maalarinteipillä, ja piirsin raidat.

Tarkin homma on leikata teippi.

Teippisuikaleet pois ja tummempaa kuultoväriä pintaan. Kuultoväri näkyy voimakkaampana mattoveitsen jättämässä jäljessä.

Valesaranat tein Doloresista tilaamastani metallikoristeesta, rautalangasta ja ohuesta alumiinista (joku repäistävä kansi):

Couple of details of my piano and how I made them. This piano is old and looks a bit worn-out.

Minulla on pieni valikoima Eurominis-huonekalujalkoja, mutta nyt mikään ei ollut oikein sopivan oloinen pianojakkaraani. Rupesin sitten veistelemään ne.

Melkein valmiit, vielä tarvitaan lisää hiomista:

Valmis jakkara sai harmaan verhoilun, bunkanauha huolittelee kivasti.

Nyt tarvitaan vain se piano, mutta se vaatii hieman ajatustyötäkin, toisin kuin tämä veistely, joka on muuten niin ihanaa (tässä voi unohtaa kaiken rasittavan aivotyöskentelyn!)

I didn´t find any suitable legs for my pianostool, so I carved them. I just love carving wood! Bunka finishes nicely the upholstery.

Olen viime päivinä tutkinut pianon historiaa ja tiedän nyt mitä ovat virginaali, spinetti ja klavikordi... (mineillessä oppii aina jotain uutta) ...haluaisin nimittäin tehdä Mariannelle fortepianon ja esikuvankin löysin kirjoista, Johannes Zumpen fortepianon vuodelta 1767. Siinä on jo nykypianon tapaan koskettimien värit, ennen ne olivat päinvastoin! Onneksi se on aika yksinkertainen muodoiltaan ja pelkistetty. Upein miniatyyripiano jonka olen nähnyt on Larissa Vannisen taidonnäyte. Tuollaisia koristemaalauksia en pystyisi tekemään!

Koskettimet ovat valmiit. Muotoilin listan reunat jyrsimellä ja sahasin sitten sopivan levyiset koskettimet, jotka maalasin ja liimasin paikoilleen. Mustat koskettimet ovat millin levyiset. Ääniala on fortepianossa nykypianoa suppeampi, ja koskettimia siis vähemmän.

One always learns something new when making miniatures. I´ve been studying the history of piano, I´d like to make pianoforte using Johannes Zumpe´s pianoforte from 1767 as a model. So far I have made the keyboard. I think the loveliest miniature piano is made by Larissa Vanninen!

Käytin valmiita Eurominis-jalkoja tähän sivupöytään, muut osat sahasin vaahterasta, ja käsittelin Liberonin kuultovärillä. Pöytälevyn maalasin jäljittelemään marmoria. Metallikoriste on korvakorun osa (ostin näitä pari pussillista Lahden markkinoilta).

Aloitin jokunen päivä sitten tekemään kreppipaperista ruusuja, ja tein nekin valmiiksi. Värjäsin valkoista paperia akvarelliväreillä, ja aika äitelän värisiä näistä tuli. Kokeilin tehdä lehdet vihreästä kreppipaperista, ja sain niistä kauniimmat kuin maalarinteipistä tekemällä. Päällystin rautalankavarret myös vihreällä kreppipaperilla. Lehden reunat olen sipaissut ruskealla akvarellivärikynällä, jonka kärjen kastelin.  Ihana maljakko on Wooperin taitavista käsistä.

I made a simple sidetable using Eurominis-legs and maple. These roses I started some days ago  and finished now. The vase is made by Wooper.

... ja tämän nyt sitten laitan Villa Madlenaan! Hain googlesta kuvia viktoriaanisista valurautahelloista, käytin materiaalina:

puuta, pyöreä puukeppi, metallifiligraanit, rautalankaa, pieni korunosa, kumilankaa, paspispahvia ja maalia.

Ja vähän kehnot kuvat itse hellasta, otan sitten lisää kun saan liesikuvunkin valmiiksi. Luukut avautuvat, ja tähänkin saa tulta leikkivät valot.

I did google images of victorian cast-iron stoves, and made this all-wood version for my dollhouse. I tried to make it look little rusty.

Villa Madlenan hella on ollut pitkään suunnitteilla, lähinnä olen miettinyt miten kiinnitän avautuvat luukut, kun en halunnut käyttää saranoita. Otin mallia oikeista luukuista, ja sovelsin minikokoon. Loppujen lopuksi aika yksinkertaista: sahasin luukut yhdestä kappaleesta, porasin reiät noihin ulokkeisiin ja pujotin läpi rautalangan.

Hella on vaneria, reunaa kiertää valmis lista, pintakäsittelyksi "slammasin" sen pikasiloitteella, sitten levitin liimaa ja ohutta hiekkaa. Hellalevyn tein samalla tavalla kuin aikaisemmankin, tein renkaat mattoveitsellä paspispahviin.

Sitten piti vähän leikkiä eurominis-valoilla ja muutamilla asiaankuuluvilla mineillä :) Laitan hellan paikalleen vasta kun olen saanut huuvankin tehtyä. Silitysrauta on Reutterilta. Pannulappu on turhan suuri, muuta pienemmän kirjominen olisi ollut minulle varmaan mahdotonta!

Wood stove is made of wood. I had to play a little with the lights, even though the stove is not in its place.

Olen parina iltana väkertänyt, ajan kanssa ja nauttien, pientä hyllykköä Villa Madlenan keittiöön. Leveyttä sillä on 5,5 cm ja kaikki laatikot avautuvat. Käytin taas kerran vaahteraa, lisäksi tarvitsin eurominisnupit ja -sorvauksen. Muuten olen tyytyväinen, mutta vahaus ei näytä oikein hyvältä kun en hionut osia tarpeeksi sileiksi.

Kokeilin hyllyyn Reutterin lautasia (tämä ruusuinen on suosikkimallini!) ja maustepurkkeja.

Ja vielä keittiössä kuvattuna. Näyttää ehkä vähän ahtaalta, mutta haluaisinkin keittiöstä oikein sellaisen täyden näköisen, erilaisia hyllyjä seinille ja tietysti paljon tavaraa...!

New shelve for Villa Madlena´s kitchen. I used maple again and Eurominis pulls and a post.

Tämä konsolipöytä on Madlenan perintöhuonekalu ja tulee hattukauppaan, se tarvitsee sitten kaverikseen peilin. Jalat sahasin 5 mm vaahterasta, pöytälevy on 3 mm paksu, vaahteraa sekin. Etulevy on Euro Minis -ornamentti (sellainen vähän kumisen oloinen).

Kultamaali on Miranolia, ja pöytälevyn tein marmoroimalla. Olen muuten ihan tyytyväinen, mutta en saanut lakkauksesta millään tasaista (lakkasin pöytälevyn). Vinkkejä otetaan kiitollisena vastaan!

I used maple and Euro minis ornament (I reshaped it a little) for this wall console table.

Sain Juliannalta tämän upean amaryllisistutuksen, ja tämän kuvan myötä toivotankin kaikille hyvää adventin aikaa ja suloista joulunodotusta!

This lovely amaryllis is made by Julianna. Happy Advent for everyone!

... mutta marmoria tämäkin leikkii. Sain joskus Marialta tänne kommentteihin ohjeet marmoroinnista, ja tämän yritin tehdä sen mukaan.

Ensin puulevylle (mahdollisimman tasainen) 2-3 kerrosta pohjamaalia ohuesti ja kuvioväriä (tässä valkoista töpötelty luonnonvalkoiselle).

Sitten maalataan ohuella siveltimellä kuviot, joita häivytetään. Vinkki: arabikumilla käsittelemällä saa hivenen paksummankin siveltimen teräväksi ja kovaksi.

Seuraavaksi töpötellään vaahtomuovipalasella sinne tänne väriä (tässä luonnonvalkoista, valkoista ja harmaalla taitettua keltaista). Tässä ennen lakkaamista (käytin mattalakkaa).

Pöytälevy paikallaan "tiskipöydässä". Verhon tein vanhasta pitsinenäliinasta.

Nyt päästään Villa Madlenassa tiskaamaankin. Vesiämpärin paikka on verhon takana, juoksevaa vettähän ei Villa Madlenassa ole.  Kuvaaminen hämärässä on muuten toivotonta :(

Ensimmäiseksi kalusteeksi Villa Madlenan keittiöön tein työpöydän. Jalat ovat eurominejä, pöytälevy ja hylly vaahteraa. Muotoilin pöydän reunan jyrsimellä. Jalat kiinnitin tapeilla, olen huomannut että cocktailtikuista tehdyt tapit kiinnittävät osat tosi tukevasti kiinni, lisäksi tarvitaan vähän liimaa. Vahasin pöydän lopuksi antiikkivahalla.

Ja tietysti piti kokeilla pöytää paikalleen ja päästä vähän leikkimään :)  Madlenalla on leipomispäivä, pullat ovat jo valmiina, seuraavaksi on tekeillä omenapiirakka. Reutterin lihamylly on ehkä siinä tarpeeton, mutta se on niin soma että otin senkin mukaan kuvaan. Posliiniset astiat ovat Wooperin taitavista käsistä.

This table is for Villa Madlena´s kitchen, I made it from maple and used Eurominis table legs.

Majavien talon hella on sellainen harjoituskappale, Villa Madlenaan pitäisi tehdä hella avautuvilla luukuilla, nämä ovat ihan huijausta.

Materiaalit ovat yksinkertaiset, runko on vaneria, luukut puuta, koristeet rautalankaa. Vetimet tein Marian idealla (vinkki tosin on annettu Sirpalle hänen blogissaan!).

Hellan levy on paspispahvia, johon veistelin mattoveitsellä renkaiden ja reunan kuviot. Lisäsin vähän ruosteenväristä akryyliväriä, ettei hella olisi niin siistin näköinen, ja oikeaa nokea. Tässä kuvassa näkyy yksi vetimistäkin. Hellakoukun väänsin rautalangasta.

Parilla lisäyksellä sain keinutuolista paremman, ensiksikin huolittelin reunat aina niin kätevällä picot-nauhalla (täytyy varmaan kohta taas tilata Doloresista lisää!) ja sitten lakkasin sen kiiltävällä lakalla.

Madlenankin mielestä se on paljon parempi: "Niin katsos voisihan Villa Madlenassakin olla tällainen, tämä tyynykin sopisi tähän niin hyvin".

Taas innostuin tekemään jotain Majavien kotiin, eilisiltana syntyi herra Majavan keinutuoli. Katselin jo valmiitakin, mutta Narnian tarinoiden alkuperäiskuvituksessa Pauline Baynes on piirtänyt thonet-tyyppisen keinutuolin, ja ajattelin yrittää! Käytin n. 2mm paksua rottinkia, joka olisi taipunut aika hyvin liottamattakin. Liitin osat rautalangalla (näkyy paksumpina möykkyinä). Lopuksi maalasin mustalla akryylimaalilla (iltahämärässä, kuten näkyy). Istuinosaan ja selkänojaan käytin aidakangasta, jonka ensin väritin vesivärillä.

Vähän vinkura ja vänkyrä, mutta kelpaa (seuraavasta tulee sitten parempi!).

Äitini oli tehnyt kivan kirpparilöydön, 4 kpl tällaisia tuoleja. Sain ne itselleni ja otin kaksi käsittelyyn.

Hioin lakan pois, pyöristin hiomalla istuinosan kulmat ja vähän selkänojaakin ja porasin koristeeksi reiät. Maalasin akryyliväreillä ja hioin vähän kuluneeksi.

Samalla "kulutin" myös edellisessä postauksessa näkyvää uudenkiiltävää ompelukonetta. Tyyny on ensimmäinen tai ehkä toinen silkkinauhakirjontatyöni, ruusuja oli hauska tehdä. Nämä esineet olen suunnitellut käyttää Majavien kodissa.

Niin, vaikka Villa Madlena on täysin vaiheessa, suunnittelen uusiakin projekteja...en ole varmaan ainoa jolla on monta keskeneräistä miniprojektia! Koska tämä on harrastus, ja hauska sellainen, ei kannata asettaa aikatauluja, vaan tehdä ihan just sellaista mikä on kulloinkin hauskaa!

Kieputin puolan ympärille lankaa ja tein myös neulatyynyn (joka näyttää vähän turhan suurelta).

.. mutta tulikin pesupöytä, koska tein siitä liian leveän! Lisäsin vain laitaosat. Jalat ovat eurominit vähän lyhennettynä, pyyheliinanaulakossa on eurominis-nupit.

Alan jo kaivata kovasti jotain kirjaa, jossa olisi puuhuonekalujen malleja, kun tulee väsättyä näitä ihan ilman malleja. Olisiko kenelläkään tiedossa sellaista?

Vati ja kannu ovat Suomen minimaailmasta, pyyheliinan tein vanhan pyyhkeen reunasta, suloisen saippuan sain Odessalta, lautanen sen alla on nappi. Hajuvesipullot itsetehtyjä. Aivan selvästi tästä puuttuu vielä seinäpeili.

Siis tulitikkutelinekö... No, tulitikku havainnollistaa kokoa, tässä oikea käyttötarkoitus:

Pienenpieni teline kävelykepeille ja päivänvarjoille. Kokeilin ensin punoa kapeaa, korkeaa koria samaan käyttötarkoitukseen, mutta kun se ei oikein luonnistunut, tein puusta. Sahasin kaksi 2 x 2 cm palasta 1,5 mm vanerista, toiseen neliömäisen reiän keskelle. Sitten porasin reiät kulmiin eurominis-sorvauksia varten. Vahasin (näköjään huolimattomasti) antiikkivahalla ja kokosin. Täytyy vielä kiillottaa vahantöhryt pois.

Tein viikonlopun aikana sängyn Villa Madlenan pieneen makuuhuoneeseen, mallia otin tyttären 1:1 sängystä. Päädyt ovat jalkoineen yhtä kappaletta, laidat liimattu, liimausta varmistaa tapit (cocktaitikkua, porasin päätyyn ja laitoihin reiät). Päätyjen ylärimaa ja sorvauksia lukuunottamatta materiaalina on vaahtera, pohja paspispahvia.

Muhkea patja onnistui Nukkekodin hengettären ohjeella. Käsittelin sängyn Liberonin antiikkivahalla, en ollut ihan tyytyväinen lopputulokseen, nukkekodin lattioissa aine on toiminut paremmin.

Sänky on pedattu ja odottaa Brita Madlenan veljentytärtä! Haaveilen vielä virkatusta sängynpeitosta. Tilkkupeiton tein joskus ns. kaitaletekniikalla, neliöiden koko vähän vaihtelee :), mutta on noin 0,8x0,8 cm. Taustalla olevaa tapettia suunnittelin käyttää tässä huoneessa. Aamutossut näyttävät etualalla valtaisilta, mutta ovat oikeasti sopivan kokoiset.