oli italialainen nimi alunperin tälle pianotyypille. Sitten nimi lyhennettiin pianoforteksi tai fortepianoksi, Englannissa sitä kutsuttiin myös nimellä square piano muotonsa vuoksi. Englannissa Johannes Zumpen fortepianoissa oli tavallisesti tuollaiset tylsän näköiset pukkijalat ja ne olivat aika pienikokoisia. Mariannen pianon jalat jouduin tekemään suhteessa vähän lyhyemmiksi, koska halusin että hänen jalkansa ulottuvat maahan istuimelta ja kädet koskettimille! En tehnyt pianoa sulkeutuvaksi, koska halusin tehdä oikean näköiset saranat. Sen lisäksi avautuvien saranoiden olisi pitänyt olla todella vahvat, sillä meillä näillä leikitään :)

Now Marianne has got her pianoforte!